Mezzi Rigatoni 'Nduja e Pecorino

Yleensä minulla on tomaattikastiketta säilöttynä, kuten nytkin, mutta en avaa isompaa purkkia yhtä annosta varten, joten tein viime viikolla tehdyn tomaattimurskan paksummasta mehusta kastikkeen.

Oliiviöljyä kattilaan, johon valkosipulia pieninä kuutioina ja pari rosmaariinin oksaa. Annetaan ottaa hiukan väriä, lisätään lopuksi mustapippuria hetkseksi paahtumaan. Sitten lisätään tomaatti"mehu", sekä suolaa oman maun ja terveyden mukaan. Keittoaika n. 20 minuuttia, siivilöinti ja takaisin kattilaan. Sitten ihan viimeisenä lisätään 'Nduja. Sen levitän mielellään leivinpaperille ohueksi kerrokseksi ja kahdesta syystä. Ensinnäkin se värjää leikkuulaudan mellko hankalaksi ja miksi levittää, niin on helpompi lisätä kastikkeeseen, jonne se sitten sulaa nopeammin...  Lisää vettä, jos tarvitsee ja sekoita välillä - maista... Suolan kanssa kannattaa muistaa seuraavat asiat: Sitä löytyy 'Ndujasta ja Pecorinosta, sekä pastasta, joka on keitetty suolatussa vedessä... 

Välissä laita pastavesi kiehumaan, mutta tässä vaiheessa ilman suolaa, joka muuttaa veden tiehyttä hidastaen veden tuomista kiehumispisteeseen. Tämän kastikkeen kanssa syödään yleisenä suosikkina Fileja (Calb. murre) eli Filei, mutta moni muu lyhytpasta käy myös. En halunnut ikuista penneä, farfallea tms...Fileia myös melko helppo tehdä itse. Nyt kuitenkin käytin Mezzi Rigatonia, joka ainakin minulle toimi mainiosti. Koska se pituudeltaan puolikas rigatonista, niin pidän siitä tässä ja juuri tämän kastikkeen kanssa...

Nyt pitää kuitenkin huomioida, että kastikkeen koostumus eli neste olisi eräälaisessa tasapainossa. Pasta otetaan reikäkauhalla tms. 2 minuuttia aikaisemmin liedeltä ja lisätään kastikkeeseen. Siitä alkaa viimeistely. Pasta kiehuvaan kastikkeeseen ja sekoitetaan, jolloin pasta tärkkelys hiukan sitoo kastiketta. Tiivistetään tai ohennetaan kastiketta tarvittaessa - Keitetään näin pasta valmiiksi... Kastiketta saa olla ja kauttaaltaan, mutta ei juoksevaksi asti. Kuva kyllä kertoo, kun tarkasti katsoo.

Raasta nimenomaan Pecorino Romanoa päälle. Ei persiljaa missään tapauksessa "koska on söpöä" tai "niin nättiä" - Se ei kuulu tähän annokseen ja makumaailmaan ollenkaan - Ei myöskään basilikan lehdet... Ota oikeaa Pecorino Romanoa - Pecorinoa saa vaikka mitä, mutta se roomalainen on se oikea.

Italialainen keittiö on usein hyvin yksinkertaista, mutta raaka-aineiltaan tarkempaa, kuin vain "juustoraastetta", joka voi olla ihan mitä vaan... 

En ole antanut mitään määriä, koska hyvin perinteisesti, kuten isoäidit (nonne) ja (nonni) isoisät tekevät - kuten olen itse isoäidiltäni oppinut...

Hyvää ruokahalua!

FutoMaki/FM

06.02.2026