Simoinen

Entinen asukas vaihtoi keittiöremontin yhteydessä tuon maailman surkeimman keksinnön, keraamisen lieden. Minulla olisi hyvä perinnöksi otettu valurautapannu, mutta pannun pohja on hyvin karkeasti uritettu eikä näin ollen ota täyttä kosketusta sileään keramiikkalieteen. Lisäksi hieman pelottaa että lieteen jää pannusta naarmuja. Onko kellään käyttökokemuksia tuollaisen pellelieden ja oikean pannun yhdistelmästä?

Äkkiseltään löysin vain tsaarinvallan aikaisen hinnaston jossa mainittiin palvattu siika. Saattoi olla kirjoitusvirhekin. Kalaa kun voi säilöä purkkeihin, savustaa ja kuivata, mutta palvaamisella saataisiin sellainen muutaman viikon jääkaappisäilyvyys. Toinen vastaherännyt kysymys koskee kasvis/sienikuivureita, sellaisia neljänneskilowatin pömpeleitä, voiko niillä kuivata lihaa, edes valmiiksi suikaloituna?

Kumpi se nyt virallisesti on ainoa oikea tapa, tuleeko se juusto(raaste) täytteiden päälle vai alle?

Käytiin tuossa katsastamassa ylivieskan uutta prismaa, ja tuulikaapin edustalla pisti silmään kolikkolaskuri. Semmoinen pesukoneen näköinen masiina johon kipataan kolikoita, se kirjoittaa kuitin jonka saa lunastaa kassalta ilmeisesti. Onko joku käyttänyt tuollaista vehjettä, hylkääkö se kolikoita, voiko sinne kipata ämpäritolkulla mynttejä? Minulla on suolakurkkupurkeissa parinsadan euron edestä alle euron pikkukolikoita.

Käsittääkseni linssit ja soijarouhe säilyvät kuivana paremmin kuin liha, ja käyvät hätätilassa korvikkeeksi. Punaiset linssit kypsyvät netin mukaan nopeammin kuin vihreät, mutta kumpiakaan ei missään kaupassa näy olevan, ellei sitten naapurikylän citymarketissa. Missä muodossa niitä myydään, miltä ne näyttävät, missä hintaluokassa ne hiihtävät? Vaaleaa soijarouhetta näkyi olevan tarjouksessakin, voiko sillä korvata linssit? Sisko joskus aikoinaan kokkasi kotona soijapihvejä, haju oli niin järkyttävä että piti lähtiä päiväksi evakkoon. Onko tuo haju soijan ominaisuus, jota ei voi välttää?