Leivoin tänään rustiikkista hiivaleipää, jonka kohotin pöydällä ja paistoin kiviarinauunissa rapeakuoriseksi. Käytin taikinan jatkeeksi kahden päivän ajalta kertyneet wienertaikinan kantit, jotka olin kevyesti raskittanut kylmässä seisottaen.
Tällä ohjeella tehtyyn hiivaleipään laitetaan taikinan joukkoon hieman voita, minkä wienertaikinalisän johdosta jätin pois. Hiivaa tai mitään muitakaan aineksia ei ole tarpeen lisätä, sillä kyseessä on kuitenkin vain kahden eri hiivataikinan yhdistäminen toisiinsa, kun sen rautalankana ajattelee.
Ostin yhden leivän kotiinkin ja tytär totesi sen maistuvan "ihan croissantilta". :D
Viinereiden ja croissantien teosta jää aina kantteja jäljelle, vaikka kuinka kaulisi taikinat suoriksi ja sopivan kokoisiksi. Ei ole järkevää heittää hyvää materiaalia hukkaan, joten leipätaikinan jatkaminen on raaka-ainehävikin minimoimista ja ympäristöystävällistä toimintaa parhaimmillaan. :) (Kakkuperkeet, ylijäämäkeksit ja muut sellaiset valmistetaan usein perunaleivoksiksi, jotka ovat leivosmaailman pyttipannuja.)
Valmistin myös loppuun eilen aloittamani kakunkoristeen. Oli pyydetty saada temppupyörä, ja mikäli mahdollista, pyörän toivottiin olevan pystyssä. Koristeella oli korkeutta arviolta kymmenisen senttimetriä.
Kasasin rungon, satulan ja ohjaustangon eilen tomusokeripedille kuivumaan yön ajaksi ja tänään kasailin niistä kokonaisen pyörän lisäilemällä muutamia uupuneita osia ja liimailemalla kaiken kiinni toisiinsa tilkalla vettä.
Pyörässä on käytetty bambuisesta varrastikusta saksittuja pätkiä rungon osien tukirakenteina, sillä kiireaikataulun vuoksi ei ollut mahdollista kovettaa marsipaanitankoja tarpeeksi jäykiksi kestämään ilmassa keikkumista taipumatta.Tikkujen avulla sain myös tökättyä pyörän alustaansa pystyyn ilman (mahdottoman suurta) pelkoa kaatumisesta. :)
Pyörä on viimeistelty maalaamalla se mustalla elintarvikevärillä, jotta tomusokerin harmauttama marsipaani saisi riittävän kiillon. Tilaaja oli onnessaan ja olen myös itse oikein tyytyväinen lopputulokseen.
Tällä ohjeella tehtyyn hiivaleipään laitetaan taikinan joukkoon hieman voita, minkä wienertaikinalisän johdosta jätin pois. Hiivaa tai mitään muitakaan aineksia ei ole tarpeen lisätä, sillä kyseessä on kuitenkin vain kahden eri hiivataikinan yhdistäminen toisiinsa, kun sen rautalankana ajattelee.
Ostin yhden leivän kotiinkin ja tytär totesi sen maistuvan "ihan croissantilta". :D
Viinereiden ja croissantien teosta jää aina kantteja jäljelle, vaikka kuinka kaulisi taikinat suoriksi ja sopivan kokoisiksi. Ei ole järkevää heittää hyvää materiaalia hukkaan, joten leipätaikinan jatkaminen on raaka-ainehävikin minimoimista ja ympäristöystävällistä toimintaa parhaimmillaan. :) (Kakkuperkeet, ylijäämäkeksit ja muut sellaiset valmistetaan usein perunaleivoksiksi, jotka ovat leivosmaailman pyttipannuja.)
Valmistin myös loppuun eilen aloittamani kakunkoristeen. Oli pyydetty saada temppupyörä, ja mikäli mahdollista, pyörän toivottiin olevan pystyssä. Koristeella oli korkeutta arviolta kymmenisen senttimetriä.
Kasasin rungon, satulan ja ohjaustangon eilen tomusokeripedille kuivumaan yön ajaksi ja tänään kasailin niistä kokonaisen pyörän lisäilemällä muutamia uupuneita osia ja liimailemalla kaiken kiinni toisiinsa tilkalla vettä.
Pyörässä on käytetty bambuisesta varrastikusta saksittuja pätkiä rungon osien tukirakenteina, sillä kiireaikataulun vuoksi ei ollut mahdollista kovettaa marsipaanitankoja tarpeeksi jäykiksi kestämään ilmassa keikkumista taipumatta.Tikkujen avulla sain myös tökättyä pyörän alustaansa pystyyn ilman (mahdottoman suurta) pelkoa kaatumisesta. :)
Pyörä on viimeistelty maalaamalla se mustalla elintarvikevärillä, jotta tomusokerin harmauttama marsipaani saisi riittävän kiillon. Tilaaja oli onnessaan ja olen myös itse oikein tyytyväinen lopputulokseen.
21.3.2013
Merkintä on julkinen ja kaikkien nähtävissä.