Fasaani

Lähetä käyttäjälle viesti

Olen oppinut kokkauksen aakkoset jo pikkutyttönä isältä ja vanhemmalta sisareltani. Äitini kuoli, kun olin 9-vuotias. Onneksi isä oli jo silloin kiinnostunut ruuasta ja osasi kokata. Hän opetti minulle monia konsteja aivan kädestä pitäen: kuinka uunibroileri sidotaan, miten tehdään itse lihalientä, kuinka kala suolataan, miten tippaleivät paistetaan. Monia hyödyllisiä taitoja.

Kokatessa minulla on usein monia eri reseptejä samasta ruuasta esillä, ja niitä yhdistelemällä kehittelen mielelläni oman versioni. Feminan kautta monet ruotsalaiset ohjeet ovat päätyneet keittiööni. Lueskelen mielelläni keittokirjoja ja keräilen reseptejä lehdistä.

Olen kolmisen vuotta sitten päässyt eläkkeelle äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan työstäni. Luen joka päivä jotakin ja nautin siitä, että voin loikoilla vaikka koko päivän hyvän kirjan parissa, jos siltä tuntuu. Yksi harrastuksistani on kirjoittaminen. Joskus innostun huovuttamaan päiväkausiksi. Matkustan mielelläni ulkomaille, nykyään yhä useammin Kyprokselle, missä viihdyn erinomaisesti.

Luksusrouvaksi tunnen itseni silloin, kun saan kuunnella tuulen, meren ja lintujen ääniä Hailuodossa, kököttää siellä puolukkamättään vierellä tai kuljeksia sienimetsässä.

Asun mieheni kanssa kahden hengen taloudessa, jossa aikuiset pojat käyvät välillä ruokapöydässä meitä ilahduttamassa. Kissa sen sijaan on kaiken aikaa läsnä, ollut jo n. 20 vuotta. Pöydälle sitä ei kuitenkaan nosteta.