Meidän rakas kirjolohi

Näin uutena en ole havainnut hirveätä keskustelua tästä kauppojen sisäänveto tuotteesta eli kasvatetusta kirjolohesta. Sitähän saa halvalla, mutta moniko palstalaisista tietää miltä oikea vapaana kasvanut kirjolohi eli sateenkaarirautu maistuu?

Olin yhden kesän ns. kesätyöläisenä varta vasten katsomassa yhdessä suomenlahden perukassa toimivassa kirjolohikasvattamossa ja minua ihmetyttää miksei näistä julkisesti puhuta ihan ruuan tervellisyyden nimessä. Toiminta on niin järkyttävää etten kutsuisi kasvatettua kirjolohta edes kalaksi, koska kalaa siinä on hyvin vähän, sen sijaan joku kirjosika nimitys voisi olla oikeampi vaikkei se teekkään oikeutusta sialle.

Ensimmäiset kuukaudet poikasille syötetään pieniä pellettejä, jotka on tehty muustakuin rehusta (rehu olisi liian kallista), pelletien lisäksi alttaaseen menee päivittäinen antibioottiannos. Kalat ovat jo pentuna niin ahtaasti, että ilman reilua päivittäistä antibiootti annosta kaikki kuolisivat. Heikoimmat kuitenkin kuolevat ja ne jotka nousevat pintaan, huomataan ja kerätään pois. Paljonkohan pohjassa on tuota??? Muutaman kuukauden ikäisinä kalat siirretään isompiin altaisiiin. Rehu vaihtuu nyt tarhoilta tulevaan minkki- ja ketturehuun, antibioottimäärä vaan kasvaa, mutta silti aika monella on selvästi ulospäin näkyviä matoja yms..

1kk ennen myyntiä kalojen ruokaan aletaan lisäämään antibioottien lisäksi väriaineita, jotta liha olisi riittävän punaista kuluttajalle. Sitten lisätään jotain "vitamiineja", millä liha saadaan kiinteäksi ja kimmoisaksi. Ilman tätä liha murenisi käsiin, koska kalathan eivät ole uineet normielämään verrattuna metriäkään. Viimeiset 2 viikkoa kaloja ruokitaan kalajätteellä eli ruodoista yms puristetulla palleroilla. Tällöin kuulema "liha" saa kalanmaun.

Valitettavasti tämä tarina on tosi. Bon Apetit!