Käynti Don Corleonissa oli unohtumaton kokemus ja hintansa väärti. Ravintolan sijainti on ainut asia joka hiukan harmittaa. Onhan se kauppakeskuksessa, ahdas ja ei mikään intiimi paikka, mutta palvelu, ruoka ja tunnelma huippua.
Ruokamme koostui antipastosta tomaatti/sipuli/kaprisleipä annoksesta, joka jo vei jalat alta tottumattomalta. Pääruuan valinta tuottikin jo vaikeuksia, kun valintaa oli aivan liikaa, mutta lopulta löytyi annos, jossa oli pappardella pastaa, jättikatkaravun pyrstöjä kirsikkatomaatti/chili/valkoviinikastikkeessa. Tässä vaiheessa olimme aivan myytyjä. Ruoka oli taivaallista, palvelu todella rentoa, miellyttävää ja nopeaa. Oli ilo katsella tarjoilijoita työssää, josta he ilmiselvästi nauttivat.
Osa tarjoilijoistahan on italialaisia ja sen kyllä huomasi. Vaikeassa, osin lähes mahdottomassa ahtaudessa pöytien välissä puikkelehtivat miehet osasivat ammattinsa.
Kaiken kruunasi dessert, Crema catalana eli paahtovanukas joka vei kielen mennessään. En ollut aiemmin tietoisesti syönyt paahtovanukasta ja siitä tulikin mun suosikki.
Lasku oli iso, mutta ei ylläri, koska olinhan siihen varautunut.
Kaiken kaikkiaan ilta oli täydellinen, odotus palkittiin ja uskoni italialaisiin ravintoloihin on palautunut. Edellinen kokemukseni oli viedä uskoni kokonaan, mutta se on historiaa ja unohtunut kokonaan.
Tänne menen varmaan uudestaan, kunhan saan budjettini tasapainoon.
Kyllä meillä suomalaisilla on vielä paljon oppimista palvelusta, ilmapiirin luomisessa ja miksei menun suunnittelussakin. Niitä odotellessa palaan arkeen ja tänään olis tarjolla tarjouksesta ostettuja nakkeja ja paistettuja kananmunia.
Ruokamme koostui antipastosta tomaatti/sipuli/kaprisleipä annoksesta, joka jo vei jalat alta tottumattomalta. Pääruuan valinta tuottikin jo vaikeuksia, kun valintaa oli aivan liikaa, mutta lopulta löytyi annos, jossa oli pappardella pastaa, jättikatkaravun pyrstöjä kirsikkatomaatti/chili/valkoviinikastikkeessa. Tässä vaiheessa olimme aivan myytyjä. Ruoka oli taivaallista, palvelu todella rentoa, miellyttävää ja nopeaa. Oli ilo katsella tarjoilijoita työssää, josta he ilmiselvästi nauttivat.
Osa tarjoilijoistahan on italialaisia ja sen kyllä huomasi. Vaikeassa, osin lähes mahdottomassa ahtaudessa pöytien välissä puikkelehtivat miehet osasivat ammattinsa.
Kaiken kruunasi dessert, Crema catalana eli paahtovanukas joka vei kielen mennessään. En ollut aiemmin tietoisesti syönyt paahtovanukasta ja siitä tulikin mun suosikki.
Lasku oli iso, mutta ei ylläri, koska olinhan siihen varautunut.
Kaiken kaikkiaan ilta oli täydellinen, odotus palkittiin ja uskoni italialaisiin ravintoloihin on palautunut. Edellinen kokemukseni oli viedä uskoni kokonaan, mutta se on historiaa ja unohtunut kokonaan.
Tänne menen varmaan uudestaan, kunhan saan budjettini tasapainoon.
Kyllä meillä suomalaisilla on vielä paljon oppimista palvelusta, ilmapiirin luomisessa ja miksei menun suunnittelussakin. Niitä odotellessa palaan arkeen ja tänään olis tarjolla tarjouksesta ostettuja nakkeja ja paistettuja kananmunia.
18.3.2013
Merkintä on julkinen ja kaikkien nähtävissä.