Juuri tällaisten ruokien vuoksi perunoita pitäisi keittää aina hieman liikaa. Itse en säilö missään ilmatila-suljettu-ratkaisuissa omia keitettyjä perunoita. Ne saa jääkaapissa vähän kuivahtaa pinta päällä, silti keitettynä. Niin pyttipannuun menee leikaten hyvin eikä tuu sitä luhjua niin paljon.
Tällainen "nappolautanen" on nopea väsätä ja pitää verensokerit ym. arvot hyvänä vaikka juotaisiin vodkaa heti aamusta alkaen. Oma suosikkini elementiksi tuohon lautaseen taitaa olla Väinämöisen palttoonnappi tai vastaava ruiskuppi täytettynä mätitahnalla. Koristeeksi siihen nänninnäppyläksi voi lyödä kapriksen jyvän muttei ole pakollinen. Toinen suosikki on maustekurkusta leikatut, maalaisranskalaisten kokoiset pitkät tikunomaiset siivut.
Omat makunystyräni kyllä kaipaavat suolaa, sen voi laittaa vaikkapa soijakastikkeen muodossa tai aasialaisen kalakastikkeen muodossa heti alkuun broiskusuikaleita paistaessa.
Loistava resepti varsinkin jos on useita himoja tyydytettävä nopeasti yhtaikaa. Lähtee makeanhimo, salmiakinhimo, alkoholinhimo (jossain määrin). Itselleni Alkon salmiakkikossu on liian makeaa ja hieman liian mietoa alkoholin määrän suhteen. Itse keittelen turkinpippurit kasarissa pienessä määrässä vettä jatkuvasti sekoittaen. Turkinpippurisiirappi sitten vain sekoitetaan 80-vol vodkaan sopivassa suhteessa niin kokeilujen jälkeen saan täydellistä noin 40-volttista "yskänlääkettä".
Eräät arkeologit sanovat että ihmiset ovat keräilleet simpukoita jo kymeniätuhansia vuosia sitten. Ilmankos tällainen hieman merellinen maku viehättää.
Ajattelin kokeilla jotain ihan uutta. Arkiruoka on usein kananjauheliha-tomaatti-kasvis-riisi-papu-pataa maustettuna heavy chilillä. Tein nyt kermaisen keiton ja vähän vierastin eläviä simpukoita mutta kuten sanonta kuuluu, olet elävä kuollut jos et kokeile rajojasi. (muistakaa jos simpukka on auki eikä kunnon kopautuksella mene muutamassa sekunnissa kiinni, se on kuollut ja PAKKO heittää pois) Tuo liemi on tosi hyvää, suosittelen patonkia tai muuta leipää siihen dippaamaan.
Tuosta jää aina lientä, ehkä jäähtyneestä voi ottaa sen talirasvan pinnalta pois mutta liemi kannattaa pakastaa tulevia keitoksia varten. Ei tarvii käyttää liemikuutioita tai fondeja ainakaan hetkeen.
Voin kuvitella miten hyvä tulee, se raparperi luovuttaa enemmänkin happoisaa lientä mutta on siellä sokeria mukana. Kun pekoni imee hapon ja sokerin itseensä ja lopuksi paistetaan hyvä pinta baconille niin tämähän on sellaista semi-vegaania grilliruokaa. Kokeiluun!
Luulisin että tästä(kin) taikinasta saisi mukavia sämpylän alkioita laittamalla sellaiseen teflon-muffinssivuokaan tai on kai niitä silikonistakin tehtyjä. Siis sopiva määrä taikinaa joka poteroon, annetaan kohota vielä ja pakastetaan. Jäätyneet sämpylänalut voi kopistella pois vuo'asta ja vaikka pussittaa muoviin. Aina on tuoreita sämpylöitä aamulla kun herättyään laittaa uunin 200 asteeseen, haluttu määrä jäisiä alkioita uuniin ja sitten vaikka suihkuun tai puljaamaan kahvinkeittimen kanssa. 20 minuutin päästä sämpylät ovat valmiita ja herkkutuoksu leijailee keittiössä.
Tuo on kuitenkin iso satsi, kaksi pussia herneitä jos ostat marketin normipussin 500g. Herneellä on jokin ominaisuus syödä suolaisuuden tuntu pois keitettäessä ja vähäsuolaista keittoa ei kai kukaan halua syödä?
Kevyesti homehtuneet marjat sopivat kiljuun kuin nyrkki silmään. Pari ylimääräistä kevätjuhlaliikettä vain: Kuori näkyvä home pois ja heitä pois. Keitä marjat vedessä. Lisää kiljuvierteeseen samalla kun lisäät sokerin. Nyt voit tarjota kiljua vieraille kutsuen sitä kotiviiniksi.
For dummies: Joku ehkä ihmettelee miten leivän onnistumiseen vaikuttaa se, että otetaan 1dl taikinajuurta talteen pakastimeen. Ei vaikutakaan, tämä helpottaa seuraavaa kertaa kun halutaan leipoa leipää. Enää ei tarvita 24 h aikaa juuren tekemiseen vaan se on jo valmiina, käytetään sitä kuin leivän sisustaa aluksi mutta kokemukseni mukaan jo 8-12 tuntia tekee tehtävänsä. Muista taas pakastaa juuri, se sama 1 dl riittää. Itse pakastan taikinaa seuraavan satsin juureksi kun se on jo kiinteämpää mutta pääasia on siis että elävää hiivaa on jäljellä.
Pitääpä kokeilla kahvia sinapissa. Youtubessa on monta hyvää sinappireseptiä joissa koetetaan imitoida kaupallisia merkkejä. Valitettavasti nämä reseptit useimmiten matkivat amerikkalaista sinappia joka on hieman erilaista kuin meidän ns. perus-sinapit, jenkit mm. värjäävät sinappinsa kurkumalla kirkuvankeltaiseksi. Joku jenkki valittelikin että miksi nähdä kaikki vaiva kun sinappia saa kaupasta valmiina taalalla-parilla. No, tuon logiikan mukaan voisi sanoa että miksi paistaa sämpylä ja pihvi itse, burgerin saa Mäkkäristä eurolla.
Ei minunkaan mielestä voita tai muuta rasvaa tarvitse lohen paistoon, mitä nyt valurautapannulle pikku määrä jotta kala ei jämähdä pannuun kiinni. Mutta makuasia, sanoi Musti kun muniaan nuoli.
Muistan miten lapsuusajan kaverin isä teki aina tätä kun vaimo ei ollut paikalla, ei kai osannut muuta ruokaa laittaa. Reseptin nimi ei mielestäni kuvaa perunahärdelliä oikein, parempi olisi valkosipulikermaperunat.
Kukaan ei pakota pitämään pullon korkkia tiukasti suljettuna, paitsi ehkä valvovat vanhemmat. Se tuttu käyvän kiljun tuoksu kun usein johtaa siihen että pullo takavarikoidaan ja viikonloppusuunnitelmat menevät uusiksi. Itse värkkäsin teininä aktiivihiilisuodattimen kiljusta tulevalle haisevalle hiilidioksidille ja hyvin toimi vaikka tarkkanenäiselle äidilleni oli tehty työtarjous tullista, huumekoiran virka. Myöhemmin teimme kavereiden kanssa kimpassa isompia kiljupanoksia kerrostalojen pommisuojissa ja ullakoilla.
Prisman hinnoilla 2/2021 laskettuna kiljun hinnaksi tulee 4,02 euroa/20 litraa, siis litrahinnaksi tulee 20 senttiä.
(Sokeri 5x 0,69 + hiiva 3x 0,19) On muuten niin halpaa sokeria että tekee mieli kiljua!
Kolja on vähärasvainen turskakala ja moni on syönyt sitä tietämättään esimerkiksi kalapuikkojen muodossa. Sukulaiskala seiti on hyvin lähellä koljaa ominaisuuksiltaan joten jos koljaa ei löydy, ei muuta kuin seifileitä paistamaan tällä reseptillä. Vaikea on aloittelijankaan epäonnistua. Suosittelen kuitenkin välttämään suomalaista perisyntiä, siis kalan paistamista ylikypsäksi.
Sinkkuihminen syö tuota satsia viikon. Mutta moni rahattomuutta valittava ei osaa keittää edes tätä soppaa. Rahat menee kebabbiin ja kaljaan. Olen ehkä luontaisesti kokki, mutta mielestäni jokainen voi laittaa hyvää ruokaa. Lue resepti ja toimi. Jos koet olevasi itsevarma, voit säveltää reseptiä. Maustamisesta on hyvä aloittaa. Kokkaaminen ei ole mitään ydinfysiikkaa. Hard Kokkia lainatakseni: "Jos sulla on suolaisuus, happo, rasva ja makeus hallussa, sä oot aikalailla ytimessä mitä kokkaamiseen tulee."
Tuo "Herkkupala" aiheuttaa samalla himoa ja äklötystä, paistettua siannahkaa siis. Mutta jos siihen se snadi suola ja vaikka hyvät pölähdykset tomusokeria, annetaan paistua/lähes palaa...kooostumus olisi enemmän rapsahtava kuin sitkeä pureskeltava maustettu nahanpala.
Pakko kai tämäkin on kerran elämässä testata, tiedä vaikka olisi hyvääkin. Ja kaikille fellow grillimakkaroiden yms. syöjille, syömme makkarassa yleensä kamaraa joka on juuri tuota nahkaa.
Tällä ohjeella luulisi uuden polven varusmieskokinkin osaavan tehdä sopan, kun muistaa kertolaskun, jokaista nälkäistä varusmiestä kohden soppaa on hyvä olla 0,4 litraa. Hirvipeijaisissa ym juhlissa 0,33 litraa per osallistuja. Ja lihan määrän voi helposti kaksinkertaistaa, hyvä nyrkkisääntö että (rasvaista) lihaa laitetaan soppaan saman verran kuin herneiden kuivapaino.
Ja pyhäpäivänä voidaan lisättävän veden määrä laskea litrasta 3 desilitraan. Ja lisätään vaikka desi kuohukermaa? Sekä näkkärin sijaan lisukeleiväksi jälkiuuniruisleipä jonka päälle saa oikeaa voita.
Tuolla ohjeella kun tehdään niin ei varusmiehet purnaa heikosta ruoan laadusta. Kerma ja sinappi ovat kylläkin turhia lisukkeita, jättämällä kerman pois keitto on laktoositon ja maidoton. Sinapin voi jokainen syöjä annostella itse.
(Sokeri 5x 0,69 + hiiva 3x 0,19) On muuten niin halpaa sokeria että tekee mieli kiljua!
Pakko kai tämäkin on kerran elämässä testata, tiedä vaikka olisi hyvääkin. Ja kaikille fellow grillimakkaroiden yms. syöjille, syömme makkarassa yleensä kamaraa joka on juuri tuota nahkaa.