Olen usein ylimieliseksi kutsuttu, itsetietoinen ja vahvaluonteinen nuori nainen, kuka on tunteissaan äärimmäisenkin herkkä. Toisaalta olen herkkä loukkaantumaan, toisaalta en ollenkaan. Riippuu niin tavasta jolla toinen kohtelee. Oma käytökseni on usein sangen provosoivaa, sekä jopa loukkaavaa. Siitä huolimatta että luonteeni on jopa liiallisenkin säyseyden ohella joskus jopa loukkaavankin sähäkkää olen kuitenkin todelliselta sosiaaliselta luonteeltani myös erittäin myötätuntoinen, välittävä ja uskollinenkin ystävä. Olen suorapuheinen, enkä sorsi, syrji ja varsinaisesti, oikeasti kiusaa toisia, vaikka härnätä saatan useinkin. En toivo kellekään aiheetonta pahaa, vaikka suurimman osan ihmisistä kanssa tahdonkin pysyä jopa erityisen etäisissä väleissä. Siitä huolimattakin yleistoiveeni toisille ovat hyvät.
Harrastan itsetietoisuutta, ylimielisyydellisyyttä, itseironiaa, internetissä keikistelemistä, herkuttelua, liikuntaa, kohtuutonta matkustelemista, impulsiopohjaista taloudellista epäjärjestyksenmukaisuutta, epäystävällisyyttä, yksinoloa, kohteliaisuutta, värikkään ja vilkkaan mielikuvitukseni kanssa vaurautta, laulujen kirjoittamista, ajoittaista sosiaalisuuttakin, voimakasta hetkessä elämistä, maukkaita ajatuksia, haaveilua, runsaasti itkemistä, sitäkin enemmän naurussani kylpemistä, hyvän fyysisen kunnon ylläpitämiseen pyrkimistä, erityisen terveellistä ruokavaliota, mökkityöskentelyä, internetriitelyä, pahaluonteisuutta, lisää härnäämistä, välittämistä, toisten ajattelua, rakastamista, asiallista pahantuulisuutta, vakavien poliittisten aiheiden mielensisäistä käsittelyä, mielelläni myös hevosratsastusta. Myös kannatan värikäsluonteisuutta sekä voimakasta tunneilmaisua, ainakin niissä määrin kun se ei varsinaisesti vaikeuta arjen toteutumista liiaksi.
Tykkään saada väliaikaisia ruokaihastuksia jolloin tahdon syödä jotain tiettyä herkkua tm. jopa päivittäin, jopa viikkoja. Tällä hetkellä makunystyräkoukkuni ovat Tescon free from-sarjan vegaaniset toffee- ja mansikkatuuttijäätelöt. Tykkään siitä ettei selän takana puhuta toisista rumia ja lietsota syrjäyttämiskulttuuria, tykkään fyysisestä hyväkuntoisuudesta, liikunnallisuudesta, pääasiallisesta päihteettömyydestä, vaniljateestä iKaffe-kauramaidolla, uusista maisemista, nettiuutisten lukemisesta, foorumien selailemisesta, sosiaalisista aktiviteeteista niissä määrin kuin aivokapasiteettini jaksaa niitä käsitellä, monogamisesti seksuaalisesta läheisyydestä, käytännöllisistä tiloista, ompeluharrastuksestani, tietokoneella puuhailusta, hölmöistäkin kuvanmuokkausprojekteista, hyvässä hengessä toteutuvista, joustavista ja melko pienimuotoisista sosiaalisista tapahtumista, raikkaasta hengitysilmasta, useanlaisten, itselle vielä? tuntemattomienkin persoonallisuuksien olemassaolosta, positiivisista kulttuurielementeistä, monenlaisista mielenkiintoisista eläimistä, hyönteisistä ym., lämpimästä tulesta, maaleista, no, pidän hyvin monenlaisista asioista. Ja kameroista!
Kynistä ja paperista, niitä tarvitsen!
Ruutupaperista en pidä. Tyhjä taikka viivoitettu erittäin ennemmin. Ruutupaperia suorastaan VIHAAN.
Vaadin modernia, nykyaikaistettua toimitilaa, taikka koen toimintamahdollisuuksiani rajoitetun liialti. Kun tavanomaiseen yleishyvinvointiin kuuluvat ompelukoneet, pesukoneet, modernit tietokoneet, uunit ym. itselleni on ensiarvoisen tärkeää olla myös oikeutettu niihin hienoihin lahjoihin joita kehitys on tuonut tullessaan. Ilman niitä olisin hirvittävän epätasa-arvoisessa asemassa yhteistoimintaan toisten kanssa sillä tavoin etteivät aikaisempina vuosisatoina toimineet vaihtoehtoiskulttuuritkaan enää olisi käytettävissämme, vaan taloudelliset puutteet johtaisivat todellisiin ongelmatilanteisiin. Nykyvaurausasteella jopa täysin tarpeettomiin sellaisiin.
Näen itseni potentiaalisena, virkeänä ja 'skarppina' nuorena ihmisenä kuka ymmärtää, ajattelee ja käsittelee huomattavasti enemmän asioita kuin pelkän sosiaalisen kanssakäymiseni varjolla saattaisi kuvitella. En olehenkilö kuka etsii merkittäviä sosiaalisia meriittejä taikka muita vastaavia, ja kun omat ajatukseni ovat vielä nuoria ja keskeneräisiä en pyri niitä esilletuomaan kovinkaan laaja-alaisesti. Ajatukset ottavat aikansa ennen kuin ovat niin laajalti monikulmaisia että niitä hyöväisi oikein paneutuen esilletuoda. Kasvua ja kehitystä sekin kaikki kuitenkin, osana tulevienkin vakavasävyisten sosiaalisten kontaktien edellytyksiä.
Pidän kokkailusta koska tahdon syödäja tarjota juuri sellaisia tuotteita kuin siinä hetkessä kaipaan taikka tahdon ystävällisesti tarjota. Koen itseni erittäin laadukkaaksi improvisoijaksi, vaikka toki silloin tällöin erittäin kokeellisluontoiset kokeiluni myös hiukan epäonnistuvatkin. Nekin kerrat kuitenkin opettavat eteenpäin. :)