“Salade Stolichnii – Pääkaupungin salaatti” 1904

Nykyinen suosittu "Salade Olivierin"versio sisältää kuitenkin keitettyjä perunoita, pikkelsiä, herneitä, porkkanoita, sipulia ja meetwurstia tai keitettyä lihaa majoneesikastikeessa, ja se on huonosti jäljitelty versio Ivanovin “Stolitshnii”-salaatista, ja muistuttaa ylen vähän Olivierin alkuperäistä luomusta. Tämä versio kuului jokaiselle Neuvostoliiton juhla-aterialle, erikoisesti Uuden Vuoden Aaton illallisille (yhdessä neuvostoshampanjan ja marokkolaisten tangeriinien kanssa), koska sen raaka-aineita oli saatavilla talvella. Vaikka Venäjällä on saatavilla laajalti eksoottisia elintarvikkeita tänään ei “Pääkapungin tai Olivierin salaatin” kannatus ole juurikaan pienentynyt. Se on myös suosittua naapurimaassa Iranissa, jossa salaattiin lisätään usein kananpoikaa. Hämmästyttävää kyllä se on myös suosittua Espajassa, jossa sitä kutsutaan”Ensaladilla Rusa – Pieni Venäläinen salaatti” ja se sisältää tyypillisesti porkkanoita, tonnikalaa, kovaksi keitettyjä munia, herneitä, paprikaa, perunaa ja majoneesia.

Kuori omena, erottele kukkakaali pieniksi kukiksi. Leikkaa loput aineet ohuiksi suikaleiksi tai kuutioiksi. Sekoita majoneesi ja smetana. Koristele muutamilla salaatinlehdillä. Venäläinen nyttemmin Yhdysvalloissa vaikuttava kulinaristi Anne Volokh kirjoittaa Mavis Manukssen kanssa tekemässään "The Art of Russian Cuisine", Collier Books, Macmillan Publishing Company, New York, 1983, uudelleen Olivierin salaatin synnyn alkuperäisen tarinan, mutta antaa siitä kuitenkin Ivan Ivanovin tyylisen ohjeen.